AJANKOHTAISTA

MUISTISAIRAUDEN RISKIN ARVIOINTI

Testin avulla voit arvioida mm. elintapojesi vaikutusta sairastumisriskiin.

 

Toimisto on suljettu 30.6. - 1.8.2014

 

Kuvassa vasemmalta puheenjohtaja Maire Santala, liiton hopeisella ansiomerkillä palkitut Leena Pitkänen ja Jaana Kettunen, toiminnanjohtaja Teija Siipola ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen

PIRKANMAAN MUISTIYHDISTYS 25 VUOTTA
 

Pirkanmaan Muistiyhdistys on rekisteröity 24.5.1989 ja on yksi vanhimmista muistiyhdistyksistä Suomessa.

Yhdistyksen toiminta on kuluneiden vuosien aikana laajentunut, jäsenmäärä kasvanut ja maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteistyökumppaneita on tullut mukaan kehittämään mm. muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnostiikkaa.

Yhdistyksen perustehtävä ei ole kuluneiden vuosien aikana muuttunut. Muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä ovat toiminnan keskiössä. Yhdistys pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että sairaudesta huolimatta hyvän elämän edellytykset olisivat olemassa ja yhdenvertaiset palvelut toteutuisivat.

Helteisenä toukokuun perjantaina 23.5. yhdistyksen juhlaa oli viettämässä lukuisa joukko sairastuneita, läheisineen, vapaaehtoistoimijoita sekä yhteistyötahojen edustajia. Kulttuurin teemavuosi näkyi ohjelmassa. Juhlapuheiden lomassa näyttelijät Anneli Ranta ja Sanna Majanlahti esittivät runo- ja musiikkiesityksen Täällä. Wislawa Szymborskan kauniita runoja säesti Tomi Pelli.

 

 

Puheenjohtaja Antero Saksala sekä panelistit Mikko Aaltonen, Taina Hellsten, Leena Pitkänen, Anne Santalahti ja Jaakko Valvanne

 KANSALLINEN MUISTIOHJELMA JA MUISTIN TILA PIRKANMAALLA
 

Muistiliitto ja Pirkanmaan Muistiyhdistys järjestivät 3.4. Tampereella Pirkanmaan Muistifoorumin. Foorumi oli suunnattu kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolle sekä muistityön parissa työskenteleville. Seminaarissa Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kertoi muistin tilasta Suomessa (diat). Kirsti Kuusterä kertoi kansallisen muistiohjelmasta ja sen tilanteesta Pirkanmaalla (diat) ja Tiina Rantanen Pääsky -hankkeesta esimerkkinä muistityön kehittämisestä osana Kaste-ohjelmaa (diat). Teija Siipola kuvasi esityksessään tilannetta Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa (diat). Muistifoorumin mielenkiintoisinta antia oli paneelikeskustelu, jossa Antero Saksalan johdolla keskusteltiin otsikolla Ajautumista vai ennakointia - Millä keinoin kohti muistiystävällistä Suomea? Yhteisenä ja tärkeimpänä tehtävänä nähtiin ennaltaehkäisy ja siihen panostaminen.

 

Torstaina 13.3.14 järjestettiin Huittisissa kaupungin valtuustosalissa Aivoviikon seminaari.

HEITTEILLE JÄTTÖÄ VAI ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN KUNNIOITTAMISTA?
– Kuinka turvataan muistisairaan ihmisen oikeudet, hyvinvointi ja elämänlaatu?


Tervetulosanat sekä ohjelman esittelyn täydelle salille piti Huittisten kaupungin muistihoitaja Niina Immonen.

Kirjastotoimen johtaja Marjut Tiisala puhui aiheesta Arjen kulttuuria sanoin ja teoin, ja esitteli kuulijoille kuinka kulttuurista saadaan muistoja sanoin, kuvin ja sävelin. Saimme koepaloja suomalaisen musiikin historiaa sisältävästä verkkosivusta, jonka kautta voi omalla tietokoneellaan kuunnella äänitteitä digitaalisessa muodossa 1920-70-luvuilta. Äänitteet veivät muistoihin, ja niissä kuului selvästi myös vanhan, vinyylilevyn ystävällinen rohina. Saimme myös hyviä vinkkejä eri museoiden verkkonäyttelyistä, erityisesti mieleen jäi Suomen valokuvataiteen museon laajat kokoelmat jotka ovat myös vapaasti käytettävissä esimerkiksi muistelun välineenä internetin kautta.

Suomen Muistiasiantuntijat ry:n projektijohtaja Henna Nikumaan puheenvuoron aiheena oli Muistisairaan ihmisen edunvalvonta – kenen tehtävänä. Henna lähestyi aihetta siitä näkökulmasta, että kaikilla meistä on oikeus varautua tulevaisuuden tapahtumiin. Varautumisen näkökulmasta edunvalvontavaltuutuksen laatiminen olisi tärkeää jokaiselle, mutta erityisesti silloin, mikäli henkilö sairastaa etenevää muistisairautta. Edunvalvontavaltuutuksen lisäksi Henna esitteli kuulijakunnalle hoitotahdon, joka myöskin on hyvä varautumisen väline meille kaikille.

Kahvitauon jälkeen Geriatrian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Jyrki Rintala piti puheenvuoron aiheesta Lääketieteellinen näkökulma itsemääräämisoikeuteen. Hänenkin näkökulmansa oli, että on tärkeää tukea henkilön mahdollisuutta tehdä hoitoansa koskevia päätöksiä, tätä ohjaa myös esimerkiksi laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Ammattilaisen rooli on kuitenkin huolehtia siitä, että asiakkaalle tai muille ei aiheudu toiminnoista vaaraa tai haittaa.

Lääkärin puheenvuoron jälkeen saimme kuulla konkreettisesti, mitä elämä muistisairauden kanssa on. Jouni ja Ulla Rasi kertoivat meille oman tarinansa. Heidän puheenvuorostaan kajasti esimerkillinen asenne ja ajatusmaailma siitä, kuinka muistisairausdiagnoosin jälkeen elämässä edelleen riittää aktiivisia vuosia. He toivat myös esille vertaistuen tärkeyden sekä muistisairaalle että läheiselle.

Vanhustenhuollon johtaja Sari Talvitie kertoi, millainen on Muistisairaiden tilanne Huittisissa. Tällä hetkellä erityisesti palveluohjausta ollaan Huittisissa kehittämässä, ja vanhus – ja muistityöhön erikoistuvia geronomin toimia on perustettu. Lisäksi vapaaehtoistyön kehittämiseen ja koordinointiin panostetaan ja mm. työstetään ennakoivan kotikuntoutuksen malleja.

Seminaari –iltapäivän puheenvuoroista saimme kaikki osallistujat mietittävää ja uusia näkökulmia, kiitos asiantuntevista puheenvuoroista! Seminaari veti väkeä valtuustosaliin ääriään myöden – aihealue selvästi kiinnostaa ja on ajankohtainen.

 

SAIRASTUNEET HETI VERTAISTUEN PARIIN
 

Muistiliiton sairastuneiden ja läheisten työryhmä vaatii 7.3.2014 julkaistussa kannanotossaan, että jokaiselle etenevään muistisairauteen sairastuvalle tarjotaan heti mahdollisuus saada tietoa paikallisesta muistiyhdistyksestä.  Erityistä huomiota sairauden diagnostisoivien tahojen tulee kiinnittää yksinäisten muistisairaiden ihmisten tilanteeseen. Työryhmän vaatimus kohdistuu mm. kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöön ja päättäjiin.

Työryhmällä on vahva ja kokemukseen pohjautuva näkemys muistiyhdistysten antaman tiedon, toiminnan ja vartaistuen merkityksestä. Työsryhmässä on Pirkanmaan Muistiyhdistyksen edustus. Kannanotto löytyy seuraavan linkin takaa (kannanotto

 

AIVOVIIKON TEEMANA KULTTUURI JA TAIDE

 

Ensi viikolla (viikko 11) vietetään valtakunnallista aivoviikkoa. Tänä vuonna viikon teemana on kulttuuri ja taide. Yhteisöllisiin kulttuuritoimintoihin osallistuminen vaikuttaa myönteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja viikon tavoitteena onkin innostaa mielekkäiden, aivoja aktivoivien ja iloa tuottavien kulttuuri- ja taideharrastusten pariin.  

Aivoviikolla 13.3. järjestetään Huittisissa seminaari, jonka aiheena on Muistisairaan itsemääräämisoikeus (ohjelma). Torstaina 13.3. yhdistyksen tiloissa klo 10-11 MUISTOJEN TAMPERE –muistelutuokio, jossa matkataan menneisyydestä nykyisyyteen vanhojen valokuvien, esineiden ja tarinoiden innostamina. Tuokion ohjaa museolehtori Lila Heinola, joka työskentelee Tampereen museopalveluiden kulttuurikasvatusyksikkö Taitessa. 

Perjantaina 14.3. musiikki- ja runokahvila MuRu on avoinna klo 12-14 yhdistyksen tiloissa. Kahvilassa Tampereen museopalveluiden kulttuuriluotsit esittelevät kevään näyttelytarjontaa ja kertovat, kuinka voit saada itsellesi kaverin museoon. 
 

ORIVEDELLE PERUSTTIIN YHDISTYKSEN 14. ALAOSASTO

 

Pirkanmaan Muistiyhdistys ja Oriveden kaupunki järjestävät yhteistyönä Muisti-illan 23.10.  Oriveden Palvelutalolla. Tilaisuuteen osallistui runsaat 80 kuulijaa

Muisti-illassa lääkäri Riikka Talonpoika kertoi yleistä muistisairauksista ja Oriveden vs. palvelualuejohtaja Terhi Kallonen kertoi muistipotilaiden hoidosta Orivedellä. Onninkodin toimintaa esitteli Sarianna Kilpi.

Illan päätteeksi pidettiin Oriveden alaosaston perustamiskokous. Orivedelle on jo pitkään toivottu muistisairaille ja heidän omaisille tietoa, tukea ja toimintaa oman kunnan alueelta.

Lisätietoja Teija Siipola gsm. 050 463 4295 tai Merja Saartoala merja.saartoala@orivesi.fi

 

YHDISTYKSEN JÄSENILTA JA SYYSKOKOUS

 

THL:n erikoisasiantuntija Tuula Hurnasti luennoi 21.10. aiheesta Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Esitys löytyy seuraavan linkin takaa: Apuvälineet Syyskokouksen valitsema hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla. Puheenjohtajana jatkaa neurologi Maire Santala, varapuheenjohtajana Tuula Auranen, rahastonhoitajana Hillevi Heinä-Perälä ja jäseninä pastori Matti Holkeri, alaosastovastaava Jaana Kettunen, johtaja Perttu Pesä ja yliopettaja Sirpa Salin.Myös jäsenmaksun suuruus säilyy entisellään.


 

NOKIAN ENSIMMÄINEN MUISTIKAHVILA KERÄSI INNOKKAITA OSALLISTUJIA

 

Aurinkoinen syyspäivä, tuoreen kahvin ja pullan tuoksu, mutta ennen kaikkea tärkeä asia keräsi Nokian Kahvila Kulmakiveen 25 muistiasioista kiinnostunutta kuulijaa tiistaina 15. lokakuuta. Toiminnanjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja korosti puheessaan lähipalvelujen tärkeyttä, muistisairauden varhaisen diagnoosin merkitystä sekä vapaaehtoisten työn tärkeyttä. Nokian alaosaston vapaaehtoiset Seija Helminen ja Tiina Pelander ovat mahdollistaneet Muistikahvilatoiminnan käynnistymisen Nokialla. Kahvila on avoinna syksyn aikana 19.11. ja 17.12.2013. Kahviloiden teemat varmistuvat myöhemmin. Tervetuloa!

 

MUISTIVIIKKON TEEMANA OLI VÄLITTÄMINEN
 

Muistiliitto ja paikalliset muisti- ja Alzheimeryhdistykset viettävät tänä vuonna välittämisen teemavuotta. Teemavuosi huipentui muistiviikolla eri puolilla Suomea järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Pirkanmaan päätapahtuma järjestettiin Tampereella

Tilaisuus alkoi muistikävelyllä ja ohjelmassa oli uuden Muistilähettilään julkistamisen lisäksi alustuksia ja keskustelua välittämisen teemasta. Uudeksi muistilähettilääksi valittiin pitkän ja ansiokkaan työuran muistisairaiden parissa tehnyt Sinikka Vaipuro.

Professori Markku Ojanen luennoi aiheesta Yhteinen onni - paras onni. Lisäksi tilaisuudessa saimme nähdä taikuri Jouko Alhon hienon esityksen sekä kuulla hänen puolisonsa kokemuksista muistisairaan miehen rinnalla.

Välittämisen teemavuoden tavoitteina on

• Herättää keskustelua muistisairaiden ihmisoikeuksista – riippumatta sairauden vaiheesta

• Lisätä kansalaisten halua olla olennainen osa lähimmäisistä välittävää ja turvallista yhteisöä.

• Lisätä muistisairauteen sairastuneiden ihmisten turvallisuutta ja muistisairaiden ihmisten oikeutta arvokkaaseen ja turvalliseen arkeen.

Yhdistykset tuovat kuluvana vuonna esille ihmisten kokemuksia välittämisen tärkeydestä ja välinpitämättömyyden vaikutuksista. Saamme yhä useammin lukea järkyttäviä uutisia välinpitämättömyydestä. Yksikään sairastunut ei enää saa kuolla yksin hankeen tai marjametsään ihmisten välinpitämättömyyden takia. Yhdistykset pitävät ehdottoman tärkeänä, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, tukea on saatava, samalla rakennamme turvallista arkea ja yhteisöllisyyttä.
 

YLEISÖTILAISUUDET YLÖJÄRVELLÄ JA PÄLKÄNEELLÄ HERÄTTIVÄT KIINNOSTUSTA

 

Yhdistys järjesti muistiaiheiset luento- ja keskustelutilaisuudet Ylöjärvellä ke 11.9. pääkirjasto Leijassa sekä Pälkäneellä to 12.9. Aitoon Honkalassa. Pälkäneen tilaisuuden järjestelyissä oli mukana myös muita yhdistyksiä kuten Tampereen Diabetesyhdistys ry. Paikalla kummassakin tilaisuudessa oli useita kymmeniä muistiasioista kiinnostuneita kuntalaisia.
 

PIRKKALAN ALAOSASTO JUHLI TAITEEN MERKEISSÄ


Pirkkalan alaosasto vietti 5-vuotisjuhlaa elokuun 29. päivä Pirkkalan uudessa Monitoimisalissa. Yhdistyksen tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja, neurologi Maire Santala. Sairaanhoitajana ja muistihoitajana pitkään toiminut, alaosaston perustaja Leena Pitkänen kertoi muistiasioiden kehityksestä Pirkkalassa, Tampereella sekä myös valtakunnan tasolla. Puheiden jälkeen Pirkkalan eläkkeensaajien laulukuoro esiintyi ja ohjelma päättyi Siriusryhmän upeaan itämaisen tanssin esitykseen. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala piti elävän luennon aiheesta Taiteesta iloa - kulttuurista muistoja (luento pdf-tiedostona). Leena Pitkänen ja Raija Rautio saivat ansiomerkit arvokkaasta työstään.

Matti Holkeri ja Sirkka Leinonen

PERUSPALVELUMINISTERI:
MUISTISAIRAUKSISTA ON USKALLETTAVA PUHUA


Näin totesi peruspalveluministeri Susanna Huovinen ensimmäisessä puheessaan ministerinä Muistiliiton 25-vuotisjuhlassa 25. toukokuuta Finlandia-talolla. Hänen mukaansa muistisairauksista on uskallettava puhua enemmän, jotta tieto ja ymmärrys muistisairauksista ja niiden hoitomahdollisuuksista kasvaisivat. Keskustelun lisäksi pitäisi lisätä muistisairauksien parissa toimivien järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Juhlassa luovutettiin myös Pekka Laineen rahaston tunnustuspalkinnot. Tänä vuonna huomionosoituksen saivat Sirkka Leinonen Etelä-Karjalan Muistiyhdistyksestä ja Matti Holkeri Pirkanmaan Muistiyhdistyksestä.

 

 

MUISTIPULMAT -MILLOIN JA MIKSI TUTKIMUKSIIN?

Pirkanmaan Muistiyhdistys järjesti yhdessä Tampereen diabetesyhdistyksen kanssa toivotun yleisöluennon uusinnan tiistai-iltana 12.3.2013 Tampereella Työväenopisto Sampolassa.

Täpötäysi salillinen yleisöä oli kuuntelemassa neurologi Maire Santalan luentoa. Luento herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua.

Luentomateriaali luettavissa pdf-tiedostona seuraavan linkin takaa (Muistipulmat)

MUISTIKAHVILASSA AJANKOHTAINEN LUENTO AIHEESTA MUISTISAIRAUS JA AJOKYKY

Kevätkauden muistikahvilat käynnistyIvät 25.1. klo 12.00 Markku Partisen luennolla Muistisairaus ja ajokyky

Neurologi Markku Partisen luentoa oli kuulemassa viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Hänen erityisosaamisaluettaan on mm. ajokyvyn arvioinnit. Aihe oli varsin ajankohtainen sillä uusi ajokorttilaki on tullut voimaan 19.1.2013. Laki edellyttää iäkkäiden osalta laajennettua ajoterveystarkastusta.

Laajennetun lääkärintarkastuksen tavoitteena on löytää ne kuljettajat, joiden ajoterveys on alentunut siinä määrin, että he eivät enää selviydy liikenteessä turvallisesti. Laajennetussa lääkärintarkastuksessa otetaan huomioon ikääntymisen, sairauksien ja lääkitysten vaikutukset aisti-, kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin. Ajoterveyden arvioinnin tueksi voidaan käyttää kognitiivista suorituskykyä mittaavia erilaisia testejä ja menetelmiä.

Keväällä ajankohtaisten teemojen käsittely Muistikahvilassa jatkuu. Tarkempi ohjelma löytyy seuraavan linkin takaa: Kevään ohjelma.

VALTAKUNNALLISESSA SAIRASTUNEIDEN SEMINAARISSA OTETTIIN KANTAA

Pirkanmaan Muistiyhdistys ja Muistiliitto järjestivät Hyvä Ikä -messujen yhdessä 28.9. valtakunnallisen seminaarin muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Seminaarissa työstettiin kannanotto keväällä valmistuneeseen STM:n Kansalliseen muistiohjelmaan. Kannanotossa seminaariin osallistujat vaativat ihmisarvoista kohtelua, kuntoutusta, koko perheen huomioimista ja mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa. (Kannanotto)

 

PIRKANMAALLE NIMETTIIN ENSIMMÄINEN MUISTILÄHETTILÄS

Maija-Liisa Vännimajasta ensimmäinen muistilähettiläs

Tampereen muistiverkosto valitsi vuoden 2012 muistilähettilääksi sosiaaliohjaaja Maija-Liisa Vänninmajan. Tampereen kaupungin virastotalolle oli kokoontunut suuri joukko ihmisiä ensimmäisen muistilähettilään julkistamistilaisuuteen. Apulaispormestari Irja Tulonen ojensi Muistiverkoston puolesta Tapio Wirkkalan suunnitteleman kynttilänjalan vuoden ajan Muistilähettilään tehtävää hoitavalle Maija-Liisa Vänninmajalle. Hän on vuosikymmenien ajan tehnyt ansiokkasta työtä muistisairaiden ja heidän läheistensä parissa ja hänen työnsä merkitys nähdään eri puolilla Pirkanmaata uraauurtavana ja merkittävänä. Työn arvostuksesta kertoo myös hänen työstään saamat lukuisat aiemmat ansiomerkit ja huomionosoitukset.

Muistilähettilään tehtävänä on toimia muistisairaiden ja heidän läheistensä äänitorvena ja puolestapuhujana. Muistilähettiläs valitaan vuodeksi kerrallaan ja uusi nimi julkistetaan maailman Alzheimer-päivänä 21.9.

THE 6th KUOPIO ALZHEIMER SYMPOSIUMISSA TUOTIIN ESIIN HUOLI MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄN KASVUSTA

 

"On aika toimia sillä, Alzheimerin tauti aiheuttaa jo nyt yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin sydän- ja verisuonisairaudet ja syöpäsairaudet yhteensä." Tällä tavoin herätteli päättäjiä yksi maailman tunnetuimmista Alzheimer-tutkijoista, ruotsalainen professori Bengt Winblad Karolinska Institutenista.

"Jos Alzheimerin tautia parantavia lääkkeitä ei löydetä, eikä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä onnistuta, Alzheimerin taudin kustannukset kolminkertaistuvat vuoteen 2050 mennessä. Silloin sekä Ruotsin että Suomen terveydenhuoltojärejstelmät romahtavat." Tällaisen kauhuskenaarion professori Winblad esitti Kuopiossa kesäkuun 14.-16. päivä järjestetyn kansainvälisen Alzheimer Symposiumin yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Symposiumissa oli koolla joukko maailman johtavia Alzheimer-tutkijoita, lääkäreitä sekä muita alan ammattilaisia sekä ulkomailta että eri puolilta Suomea.

Päivät avannut professori Hilkka Soininen totesi, että Alzheimerin tauti on yksi merkittävimmistä terveysuhkista maailmanlaajuisesti. Päivillä tuotiin esiin myös Suomessa hiljakkoin julkistetun Kansallisen muistiohjelman merkitys. Suomen muistiohjelmassa korostuu aivoterveys ja että se on nähtävä kaikkien tehtävänä sekä koko elämän mittaisena asiana. Myös yhdistyksen toimeenpanohanke Muistisairauksien ennaltaehkäisyn sekä varhaisen toteamisen edistämiseksi Pirkanmaalla. Hankkeen englanninkielinen posteri löytyy seuraavan linkin takaa (Posteri/engl.)