AVI:n vastauksia hoivakoteja koskeviin kysymyksiin

 

1. Miten laajalti koronavirus on levinnyt vanhusten hoivakodeissa, ja onko ongelmia enemmän kuntien vai yksityisten palveluntarjoajien hoivakodeissa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tiedoista tiedetään, että koronavirus on levinnyt osaan vanhusten hoivakoteja niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Tartunnat ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat eivät välttämättä johdu laiminlyönneistä hoivakodin toiminnassa.

 

2. Kerääkö aluehallintovirasto tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa?

Aluehallintovirasto ei kerää tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa. Koronatartunnan todennut lääkäri ilmoittaa tartunnan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ja kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

 

3. Johtuvatko kuolemantapaukset, joissa vanhusten hoivakodin asukas on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, asiakas- ja potilasturvallisuuden laiminlyönnistä?

Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme valvontatoimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.

Lisätietoa siitä, mihin toimiin voimme ryhtyä, on vastauksessamme kysymykseen "Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin avi voi ryhtyä?"

 

4. Miten koronaviruksen leviämistä vanhusten hoivakodeissa voidaan ehkäistä?

Kaikki ne keinot, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä, ovat hyödyllisiä myös silloin kun ehkäistään viruksen leviämistä vanhusten hoivayksiköissä. Hoivakodeissa pitää noudattaa kaikkia ohjeita, joita sosiaali- ja terveysministeriö on antanut. Palveluntuottajien ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöiden pitää huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Lisäksi palveluntuottajat saavat kunnan tartuntatautilääkäriltä tarvittaessa ohjeistusta yksittäisiin tilanteisiin.

Kunnat saavat myös sairaanhoitopiiriltä ohjeita siitä, miten ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja miten menetellä, jos on aihetta tartuntaepäilyyn. Myös sairaanhoitopiirien on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta, mutta sairaanhoitopiirit voivat ohjata kuntaa siltä osin kuin ministeriön ohjeet tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tai tilannesidonnaista tulkintaa.

 

5. Kenen vastuulla on hoivakotien varautuminen koronaepidemiaan?

Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.

Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.

Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.

Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.

 

6. Mikä on eri toimijoiden vastuu hoivakotien toiminnan valvonnassa? 

Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.

Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.

Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.

Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa. 

Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.

Lue myös tiedotteemme 23.4.: Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit

 

7. Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin aluehallintovirasto voi ryhtyä?

On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.   

Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.  Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.

 

8. Millaisia ohjeita sosiaali- ja terveysministeriöltä on tullut liittyen valvontaan koronatilanteessa?

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet koronaan liittyen löytyvät kootusti verkkosivuilta: https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa

 

9. Ovatko hoivakotien vierailukiellot suosituksia vai lakiin perustuvia määräyksiä?

Hallitus on linjannut maaliskuussa, että vierailut vanhusten hoivakoteihin ja muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asumispalvelujen yksiköihin kielletään. Asiaa tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppuun mennessä. Esimerkiksi hoivakodeissa etsitään uusia käytäntöjä turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi.

Hoivakodin toiminnasta vastaava henkilö voi tartuntatautilain 17 pykälän perusteella määrätä vierailukieltoja hoivakotiin.

 

10. Mihin lakiin hoivakotien vierailukiellot perustuvat?

Hoivakotien vierailukielto siis perustuu tartuntatautilain 17 pykälään. Jos taudin leviämisen ehkäisemiseksi jonkin hoivakodin tilat olisi välttämätöntä sulkea kokonaan, siitä voisi päättää kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin.

 

11. Kuka tai mikä taho voi päättää hoivakotien vierailukieltojen ja vastaavien rajoitusten purusta tai muutoksista?

Hallituksen linjaukset ovat keskeisenä ohjenuorana kun lakiin perustuvia rajoituksia käytännössä toteutetaan. Rajoitusten purusta, muutoksista tai poikkeuksista niihin vastaa se taho, joka rajoitukset tekee. Ihmisten perusoikeuksiin puuttuvat rajoitukset on heti lopetettava, kun niille ei enää ole laissa säädettyä perustetta.

 

12. Ovatko yli 70-vuotiaiden ohjeet lähikontaktien välttämisestä ja kotona pysyttelemisestä hallituksen suositus vai lakiin perustuva määräys?

Ohje, jonka mukaan yli 70-vuotiaiden pitäisi mahdollisuuksien mukaan pysytellä kotona ja välttää lähikontakteja muihin ihmisiin, perustuu hallituksen maaliskuussa antamaan suositukseen. Hallitus antoi asiasta uuden linjauksen 4.5.2020. Sen mukaan 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Hallitus korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat kertoneet, että ne ovat valmistelemassa yli 70-vuotiaille uutta suositusta, jonka valmistumisen tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa.

Aluehallintovirastolla ei ole roolia yli 70-vuotiaiden ohjeistuksen osalta.