Muistisairas sairaalahoidossa

Sairaalaan meno

Koronavirus aiheuttaa noin viidesosalle ihmisistä sairaalahoitoa vaativia oireita. Suurin osa sairaalahoitoon joutuvista ihmisistä on ikääntyneitä ja ihmisiä, joilla on perussairauksia.

Viruksen leviämisen estämiseksi ulkopuolisten vierailut sairaaloissa on nyt kielletty. Poikkeuksena tähän ovat lapsipotilaat, joilla saa olla mukana yksi aikuinen, sekä kriittisesti sairaat ja saattohoidossa olevat, joiden läheisten vierailuja arvioidaan tapauskohtaisesti.

THL toimenpideohje

 

Sairaalahoito

Koronaviruksen parantamiseksi ei tällä hetkellä ole lääkettä, mutta lääkkeen löytämiseksi tehdään tutkimuksia monissa maissa.

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka oirekuva on vaihteleva. Myös taudinkuvan vakavuus vaihtelee. Suurin osa sairastaa koronaviruksen lieväoireisena, mutta osa sairastuu sairaalahoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen. Kriittinen hapettumishäiriö voi vaatia jopa tehohoitoa.

Sairaalassa hengitysvaikeuksia hoidetaan happiviiksien tai happimaskin kautta annettavalla lisähapella. Tehohoitoa tarvitaan yleensä siinä vaiheessa, kun potilas ei pysty enää itse hengittämään riittävästi. Tehohoidossa suurin osa koronapotilaista tarvitsee hengityslaitetta. Tällöin potilaalle laitetaan hengitysputki henkitorveen ja kytketään hengityslaitteeseen. Potilaan hengitystä ja tajuntaa vaimennetaan opiaatti- ja sedaatiolääkkeillä. Hän on tällöin itse tietämätön tilastaan.

Muistisairaalla on yhtäläinen oikeus tehohoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön 3.4.2020 antaman tiedotteen mukaan yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa ja jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että myös poikkeusoloissa kuntien on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeus saada tarvitsemansa palvelut yksilöllisiä tarpeita vastaavasti. Tämä koskee yhdenvertaisesti kaikkia ihmisryhmiä. Sama yhdenvertaisuus koskee myös tehohoitoa. Muistisairaus ei saa estää pääsyä tehohoidosta mahdollisesti saatavan hyödyn arviointiin. STM:n tiedote

Tehohoitoa koskevat päätökset tekee aina hoitava lääkäri yksilöllisesti tilannetta arvioiden. Lääkäri punnitsee kunkin hoitomenetelmän hyödyt ja riskit sekä hoidon ennusteen. Potilaan omaa tahtoa on myös kuunneltava. Jos potilas ei itse enää pysty osallistumaan hoitopäätöksiin, voidaan potilaan oma tahto nähdä aikaisemmin tehdystä hoitotahdosta. Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Jos hoitotahtoa ei ole laadittu on kuultava potilaan omaisia, potilaan valtuuttamaa henkilöä (edunvalvontavaltuutus) tai tuomioistuimen tai maistraatin määräämä edunvalvojaa. Lisätietoa hoitotahto, edunvalvontavaltuutus, oikeusopas.

Elvyttämättäjättämispäätös eli DNR-päätös (do not resuscitate) on lääkärin tekemä tärkeä hoitopäätös pidättäytyä elvytystoimenpiteistä. DNR-päätöksen voi tehdä myös potilas itse ja kirjata sen hoitotahtoonsa. DNR-päätöksen perusteet ovat kuitenkin aina lääketieteellisiä. DNR-päätöksellä ei rajata pois muita hoitomuotoja kuin elvytys. Mahdolliset muut hoidonrajauspäätökset, kuten päätös olla antamatta tehohoitoa lääkärin tulee tehdä erikseen. DNR-päätös perustuu hoitavan lääkärin tekemään potilaan tilanteen yksilölliseen lääketieteelliseen arviointiin elvytystilanteen varalta. Sitä tehtäessä on otettava huomioon potilaan sairauksien ennuste ja tiedot potilaan jäljellä olevista voimavaroista. Tilanteessa arvioidaan ensisijaisesti sitä, onko elvytyksestä potilaalle enemmän haittaa vai hyötyä. Lääkärin on DNR-päätöstä tehdessään keskusteltava potilaan kanssa, tarkistettava potilaan hoitotahto tai keskusteltava läheisten kanssa. Potilaan tai läheisten kanta tulee kirjata sairauskertomukseen.

Valviran ohjeistus

 

Sairaalasta lähteminen

Sairaalasta tulisi lähteä vasta, kun lääkäri päättää, että se on lääketieteellisesti turvallista. Muistisairaan kohdalla lääkärin tulisi tehdä arvio kokonaistilanteesta ja arvioida myös hoidontarve jatkossa.

Tampereen yliopistollisen sairaalan ohje

Pitkä sairaalassa olo voi vaikuttaa muistisairaan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon. Kotiin palaamisen yhteydessä voi esiintyä haastavaa käytöstä. Sairaalasta kotiutumisen yhteydessä annettavat ohjeet on hyvä pyytää kirjallisena, samoin jatkossa tarvittavat yhteystiedot.

STM:n ohjeet

THL ajankohtaista koronaviruksesta