Hoivakodit ja koronaepidemia

Vierailu hoivakodissa koronaviruspandemian aikana

Perheen ja ystävien vierailut hoivakoteihin on mahdollisia, jos ne pystytään järjestämään turvallisesti. Rajoitusten tarkoituksena on ollut suojata sinua, henkilökuntaa ja erityisesti asukkaita virukselta. 

Asiakkaille tulee poikkeusoloissakin järjestää heidän tarvitsemansa palvelut ja toimintakykyä sekä hyvinvointia ylläpitävät toiminnot. Esimerkiksi ryhmätoiminta voidaan toteuttaa pienryhmissä turvaväleistä huolehtien.  Hoivakodin henkilökunta kertoo näistä käytännöistä.

Pidä yhteyttä, jos et voi käydä hoivakodissa

On luonnollista olla huolissaan läheisistä ja siitä, kuinka he voivat. Henkilökunnan kanssa keskustelu on usein paras tapa kuulla voinnista. Henkilökunnalla voi olla kiire, joten he voivat pyytää sinua soittamaan tiettyyn aikaan.

Voit puhua läheisesi kanssa suoraan puhelimessa tai mahdollisesti videon mahdollistavan sovelluksen , kuten WhatsAppin, Skypen tai Zoomin, kautta. Voit myös pitää yhteyttä kirjoittamalla kirjeitä tai sähköpostia tai lähettämällä valokuvia, jotka henkilökunta voi lukea ja näyttää läheisellesi. Jos läheisesi on levoton, kysy voitko lähettää valokuvien lisäksi vaikka videon tai tuttuja, kosketeltavia tavaroita. Henkilökunta voi niiden avulla lohduttaa tai rauhoittaa läheistäsi.

Oikeudellinen ennakointi / Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus

Oikeudellinen ennakointi on tärkeää meille kaikille ja se helpottaa niin sairastunutta, läheisiä kuin henkilökuntaakin. Hoitotahdolla varaudutaan tilanteisiin, jossa muistisairas henkilö hän ei pysty päättämään hoidosta itse. Hoitotahto voi sisältää toiveita omien mieltymysten mukaisesta hoidosta tai kieltäytymisiä joistain hoidoista, kuten elämää ylläpitävästä hoidosta, hengityskoneesta. Tällöin henkilön hoidossa ja sen suunnittelussa kunnioitetaan hänen päätöksiä, toiveita tai mieltymyksiä.

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.  Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa.

Yleensä hoivakodissa ollaan jo tietoisia näistä seikoista, mutta tarkistamisesta ei ole haittaa. On parempi valmistautua, jos ihmisen tila huononee nopeasti.

Hoivakodeissa asukkaan potilaskirjoissa tulisi olla kirjattuna, onko henkilöllä elvyttämisjättämispäätöstä (DNAR tai DNR). Jos on, asukasta ei elvytetä, jos hänen sydämensä tai hengityksensä pysähtyy yhtäkkiä. DNAR-päätökset on tehtävä yksilöllisesti.

Muistisairaan asukkaan kuuleminen on erittäin tärkeää, jos se vain suinkin on mahdollista. Muistisairailla on moninaisia tarpeita ja he ovat usein heikkoja ja erittäin haavoittuvia. Sairastuminen koronavirustautiin, voi johtaa normaalia korkeampaan riskiin sairastua vakaavasti ja menehtyä sairauteen.

Päätös sairaalaan siirtämisestä

Jos asukkaalla ilmenee erittäin vakavia oireita, lääkärin on tehtävä päätös, siirretäänkö asukas sairaalahoitoon vai hoidetaanko hänet hoitokodissa. Asukkaan hoitoon osallistuvien ihmisten tulisi keskustella asiasta ja ottaa muistisairas keskusteluun mukaan voimiensa mukaisesti. Keskusteluissa olisi otettava huomioon vaihtoehtojen riskit, todennäköiset tulokset ja muut mahdolliset hoitosuunnitelmat.

Päätös olla siirtämättä muistisairasta sairaalaan voi olla läheiselle vaikeaa hyväksyä. Päätös voi perustua seuraaviin syihin:

  • Henkilö on voinut tehdä etukäteen päätöksen kieltäytyä sairaalassa annettavasta tehohoidosta (kuten hengityskoneesta).
  • Hän saattaa haluta pysyä hoivakodissa, tutussa ympäristössä tuntemiensa ihmisten kanssa.
  • Voi olla, että mikä tahansa sairaalahoito ei todennäköisesti johda hyviin tuloksiin ja aiheuttaisi hänelle vain tuskaa.

Jos henkilö aikoo viettää jäljellä olevan ajan hoivakodissa, siellä työskentelevä henkilöstö työskentelee tarvittaessa palliatiivisen hoitoryhmän kanssa. Henkilökunnan tulee huolehtia kivunhoidosta ja turvallisuudesta sekä myös asukkaan emotionaalisista, kulttuurisista ja henkisistä tarpeista.

Koristekuva.